Neljäs kotivoitto putkeen!

JoMa Naiset kaatoi lauantaina tärkeässä ottelussa Bolt Stadionilla pitkän kaavan kautta raumalaisen Feran.

Joensuun Mailan naisten edustusjoukkue venytti lauantai-iltana kotivoittojen putkensa ja samalla myös pisteputkensa jo neljän ottelun mittaisiksi. Voitto irtosi kotiutuslyöntikisan jatkoparien kautta loppulukemin 2–1 (0–4, 4–3, 0–0, 2–1).

– Mehän pelaamme nykyään pääasiassa toisen kotiutuslyöntikisan otteluita. Mukava, että nyt se kääntyi näin päin, JoMan pelinjohtaja Arttu Jurvakainen murjaisi ottelun jälkeen.

JoMa oli aiemmin viikolla käynyt Pohjanmaalla pelaamassa kaksi niinikään toiseen kotiutuslyöntikisaan asti venynyttä ottelua. Molemmat noista peleistä päättyivät karvaaseen tappioon, mutta kolmas kerta sanoi toden.

– Pohjanmaalla huomasimme, että yhdellä lyödyllä harvoin voittaa kotaria, mutta kahdella voi näköjään voittaakin. Meinasi olla taas aika ahdasta, mutta Veera Toikka on sanonut, että päästäkää hänet lyömään, niin lyö aina pinnan. Tänään hän piti lupauksen ja pääsimme jatkopareille.

Harvemmin lyöjätilastoissa säkenöivä lukkari Toikka löi viimeisenä lyöjänä JoMan ainoan pinnan ensimmäisessä kotiutuslyöntikisassa.

JoMa on tuskaillut aiemmissa peleissään sisäpelinsä kanssa, mikä jatkui myös Feraa vastaan seitsemän vuoroparin ajan. Ensimmäiset seitsemän vuoroa tuottivat vain yhden juoksun Hanna Toivasen lyömänä ja Johanna Pirskasen luomana, mutta toisen jakson viimeisen tasoittavalla JoMa teki kolme juoksua ja nousi 1–3-tappiolta 4–3-jaksovoittoon.

Jokeri Nelli Huotari löi ensimmäisen, toinen tuli harhaheitolla ja Toivanen niittasi voittojuoksun. Kotiin kirmasivat vuorollaan Senna Surakka, Liinu Turpela ja Noora Pasi.

– Teema oli, että lähdemme avaamaan meidän sisäpelin ketsuppipulloa, mutta eihän se ihan ilotulitusta ollut vieläkään. Vastustajan lukkari sotki hyvin peliä, olimme vähän heikkoja kaarella, tuli etenemisvirheitä ja pelinjohtajakin sotki peliä enemmän kuin mahdollisti, Jurvakainen manasi.

– Erikoisuuksia oli paljon, puolin ja toisin. Heidänkin juoksuja tuli kahdella palolla nollatilanteessa ja hudilla takasessa, eli ei ehkä ihan tavallisilla pesistilanteilla. Virheetkin kuuluvat peliin.

Kotiutuslyöntikisassa onnistuivat ensin Toikka–Pasi- ja jatkopalloilla Toivanen–Pirskanen-parit.

– Olemme vähän liikaa lähteneet siitä, että pitää aina lyödä täydellinen pesäpallolyönti. Tänään osateemaa oli, että etenijätkin voivat voittaa pesävälejä. On pakko mainita Noora Pasi, joka toi yhden juoksun ihan juoksemalla.

– Toisen jakson viimeinen vuoropari, jossa tuli kolme juoksua, oli juuri osoitus siitä, että sisäpelin ei tarvitse aina olla sitä, että lyönnit ovat täydellisiä. Kun laitetaan painetta peliin ja etenijät juoksemaan, niin voi tapahtua hyviä asioita. Tänään niitä tapahtui riittävästi, jotta peli meille kääntyi.